Lisämunuaisen liikatoiminta eli Cushingin tauti

Tyypillinen Cushingin tautia sairastava koira on iäkäs ja pienirotuinen (esim. terrierit, mäyräkoira,
villakoira). Sairautta esiintyy satunnaisesti myös suuremmilla ja nuoremmilla koirilla.
Oireisiin kuuluu yleensä runsas juominen ja virtsaaminen, kova ruokahalu, huonokarvaisuus ja
pömppömahaisuus. Tyyppioireiden perusteella voisi epäillä, että esim. Homer Simpson sairastaa
Cushingin tautia.

Yleensä sairauden aiheuttaa hyvänlaatuinen kasvain aivolisäkkeessä, jonka seurauksena aivolisäke
tuottaa liikaa lisämunuaisen kuorikerrosta stimuloivaa hormonia (ACTH). Lisämunuaiskuorikerros
tuottaa puolestaan liikaa kortisonia (kortisoli) ja tästä elimistön liiallisesta kortisonipitoisuudesta
johtuvat niin oireet kuin ulkoiset muutoksetkin. Samanlaiset oireet ja muutokset saadaan aikaan,
jos jostain syystä koira on pitkään suuriannoksisella kortisonilääkityksellä (iatrogeeninen Cushing).

Harvinaisempi syy Cushingin taudille on itse lisämunuaiskuorikerroksen kasvain. Lisämunuaisia on
kaksi kappaletta. Ne sijaitsevat munuaisten etupuolella ja ovat saaneet nimensä tämän perusteella.
Jos lisämunuaisessa on kasvain, se on yleensä vain toisessa lisämunuaisessa ja voimakkaan
kortisonituotannon seurauksena terveen lisämunuaisen toiminta hiljenee ja koko pienenee.

Jos koiralla epäillään Cushingin tautia, pyritään diagnoosi varmistamaan verinäytetutkimuksin.
Yleensä liika kortisonin tuotanto nostaa maksaentsyymiarvoja (ALAT, AFOS) ja kolesterolia.
Varmempaa vakuutta sairaudesta saadaan tekemällä kortisonin tuotannon toimintatesti (joko ns.
low dose dexametasoni supressiotesti tai ACTH-stimulaatiotesti). Valitettavasti näiden testien
tulkinta ei aina ole ihan yksiselitteistä ja toisinaan täytyy tehdä tarkkaan harkittu kokonaisarvio
tapauksesta.

Cushingin taudin hoidossa on pitkään käytetty mitotaania (kauppanimi Lysodren). Mitotaani on
solumyrkky, joka lamaa ja osin tuhoaa lisämunuaiskuorikerrosta. Lääkitys aloitetaan yleensä kerran
päivässä annoksella noin 1-2 viikon ajan, jonka jälkeen siirrytään kerran viikossa annosteluun.
Kortisonitasoa seurataan verinäyttein lääkityksen aloituksen yhteydessä ja muutamien kuukausien
välein. Ongelmana on se, että mitotaani voi lamata liikaa lisämunuaiskuorikerrosta ja potilas
kääntyykin lisämunuaisen vajaatoiminnan puolelle. Vajaatoiminta saattaa jäädä pysyväksi, mutta
onneksi kortisonikorvaushoidolla tilanne saadaan korjattua.

Nyt on Suomeen tullut saataville uusi lääke Cushingin taudin hoitoon. Trilostaani (kauppanimi
Vetoryl) vähentää lisämunuaiskuorikerroksen kortisonin tuotantoa. Lääke annetaan joka päivä ja
jos oireiden ja verinäytetestien perusteella vaikuttaa siltä, että kortisonin tuotanto
on lamaantunut liikaa, voidaan lääkitys hetkeksi lopettaa ja kortisonintuotanto palautuu ennalleen.
Ainoa nurja puoli trilostaanissa on sen melko kallis hinta. Hoidon aloituksesta parin viikon sisällä
runsas juominen ja virtsaaminen yleensä rauhoittuu ja parin kuukauden kuluessa karvapeite
kaunistuu ja vatsalihakset jäntevöityvät. Koirat muuttuvat yleensä myös pirteämmiksi.

Takaisin verkkoklinikan pääsivulle
Takaisin etusivulle

Artikkelin kirjoittaja: Timo Ilvesniemi, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Artikkelin kirjoitusvuosi: 2008

© 2008 Apex Malmin Eläinklinikka. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Malmin Eläinklinikka Apex ja kirjoitusvuosi mainitaan.