Koiran rokotukset ja loishäädöt

Useimmat taudit, joita vastaan koira rokotetaan, ovat virusten aiheuttamia. Virustauteihin ei ole
tehoavaa lääkitystä, ja siksi ainoa tehokas suojautumiskeino on ennaltaehkäistä sairastuminen
rokottamalla koira.

Vain terve koira rokotetaan, koska sairas koira ei pysty tehokkaaseen vasta-ainetuotantoon ja
sairaana rokotetuilla koirilla esiintyy enemmän rokotuksen haittavaikutuksia. Ennen rokotuksia on
syytä huolehtia loishäätölääkityksen antamisesta, sillä loistartunta voi myös heikentää
vasta-ainetuotantoa.

Koirilla voi esiintyä rokotuksen jälkeen yliherkkyysreaktioita, mm. arkuutta rokotuskohdassa,
alakuloisuutta, väsymystä, kuumeilua, silmäluomien turvotusta, ripulia, oksentelua jne.
Yliherkkyysreaktion aiheuttamat sivuoireet ilmenevät yleensä pian rokotuksen jälkeen. Jos oireita
ilmenee, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin. Toisinaan voi esiintyä sivuoireita vielä useiden päivien
kuluttua rokotuksesta, esim ihottumaa, kutinaa, kuumeilua. Tällöin oireet ovat usein lieviä eivätkä
vaadi eläinlääkärin hoitoa jos koira muuten hyvävointinen. Rokotuskohtaan saattaa nousta pieni
harmiton patti, joka häviää ajan kuluessa.

Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen koira muodostaa vasta-aineita hitaasti: kestää noin 2-3 viikkoa
ennenkuin rokotus on tehokkaimmillaan. Riittävä suoja saavutetaan vasta uusintarokotuksen
jälkeen, jolloin vasta-aineiden määrä nousee nopeammin.

Pennulla, joka rokotetaan ennen 3 kuukauden ikää, emältä saadut vasta-aineet häiritsevät oman
rokotussuojan muodostumista. Sen vuoksi on tärkeää antaa rokotteet rokotusohjelman mukaan
myös 3 kuukauden iän jälkeen. Ennen 3 kuukauden ikää annetuilla rokotteilla on kuitenkin
merkitystä varhaisiän tartunnoilta suojaamisessa. Pentu on kaikkein suojattomin mahdollisia
taudinaiheuttajia vastaan noin 3 kuukauden ikäisenä.

Suomessa tulisi noudattaa yleiseurooppalaista rokotusohjelmaa, koska ihmisten ja eläinten
runsaan matkustelun takia taudinaiheuttajat ovat käytännössä vähitellen samat Suomessa ja
muualla maailmassa. Jos koiran kanssa matkustetaan ulkomaille, tulee kyseisen maan lähetystöstä
tai edustustosta selvittää maan rokotusmääräykset ja muut mahdolliset tuontivaatimukset.
Eläinlääkäri ei näistä kaikista voi olla perillä, koska vaatimukset vaihtelevat suuresti maakohtaisesti
eikä tietoa määräyksien muuttumisesta ei tule eläinlääkäreille. Myös ulkomaisissa näyttelyissä voi
olla Suomen käytännöistä poikkeavat rokotusmääräykset, nämä tulee selvittää mikäli käyttää koiraa
ulkomailla näyttelyissä tai kilpailuissa.

Suomessa koirat rokotetaan rabiesta, penikkatautia, parvovirusripulia, tarttuvaa maksatulehdusta
sekä mahdollisesti kennelyskää vastaan. Ulkomaille matkustettaessa voi lisäksi olla tarpeen
rokottaa koira leptospiroosia vastaan. Alussa rokotusohjelma on suhteellisen tiheä, mutta vuoden
iässä annettujen tehosteiden jälkeen rabiesrokotus annetaan 2 vuoden välein, kennelyskä- ja
leptospiroosirokotus vuosittain. Nykyisillä rokotteilla penikkatauti-, parvo- ja tarttuva
maksatulehdusrokotus on voimassa 3 vuotta vuoden ikäisenä annetun tehosteen jälkeen. Näyttelyja
kilpailusäännöt sekä useimmat tuontisäännöt edellyttävät kuitenkin edelleen rokotuksen
tehostamista 2 vuoden välein. Luolametsästyksessä käytettäville koirille rabiesrokotus annetaan
vuoden välein. Rokotuskäynnillä eläinlääkäri tekee myös terveystarkastuksen.

Lähetämme asiakkaillemme rokotuskutsukortin rokotusten mennessä vanhaksi.

Koiran täydellinen rokotusohjelma on seuraava:

• 3 kk: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä
• 4 kk: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä
• 5 kk: rabies
• 1v: penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja rabies

sen jälkeen penikkatauti, parvo ja tarttuva maksatulehdus 2-3 v välein, kennelyskä 1 v ja rabies l.
raivotauti 2 v välein

leptospiroosirokotus *) annetaan ensimmäisellä rokotuskerralla 2 kertaa 2-4 vko välein, sen jälkeen
rokotus uusitaan 1 vuoden välein

*) Leptospiroosi: bakteerin aiheuttama munuaistulehdus. Runsaasti etenkin Venäjällä ja Virossa.

Loishäädöt

Sisäloisia tavataan eniten pennuilla ja nuorilla koirilla, mutta niitä esiintyy kaikenikäisillä koirilla.
Yleisin sisäloisista on suolinkainen. Se kuuluu pyörömatojen ryhmään, jonka muita jäseniä ovat
mm. hakamato ja piiskamato. Pyörömadot ovat nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan pyöreitä,
"lankamaisia" tai "spagettimaisia" matoja. Suolinkaistartunnan pentu saa usein jo tiineyden aikana
emästään istukan kautta. Suolinkainen on nk. kiertävä loinen. Sen toukat vaeltavat suolistossa
verenkierron välityksellä maksaan ja keuhkoihin. Koiran yskiessä toukat nousevat keuhkoista
nieluun ja niellessä palaavat mahalaukun kautta suolistoon. Loisten munat voi nähdä vain
mikroskoopilla ja vaikka eläin saattaa näyttää oireettomalta, sillä voi olla matoja. Yleensäkin
loistartunnasta johtuvat oireet ovat epämääräisiä: ruokahaluttomuutta, oksentelua, yskää, turkin
kiillottomuutta ja karvanlähtöä, joskus ripulia ja laihtumista. Suuri osa loistartunnoista on täysin
oireettomia.

Koirilla tavataan myös heisimatoja. Heisimadot ovat muodoltaan nauhamaisia kuin kanttinauha.
Heisimadot ovat jaokkeisia. Heisimadon takaosasta irtoaa munia sisältäviä jaokkeita. Jaokkeet ovat
kurkunsiemenen näköisiä ja pystyvät liikkumaan hieman.

Tuontikoirien mukana Suomeen on tullut myös piiska- ja hakamatoja sekä suolistoalkueläimistä
mm. Giardiaa. Loistartuntaepäilyn yhteydessä eläinlääkäri voi tutkia loisten ja niiden munien
esiintymisen ulosteessa ja määrätä käytettävän lääkityksen.

Loisten häätämiseksi tulee aikuiselle koiralle antaa matolääkitys noin 2 kertaa vuodessa, pennuille
annetaan matolääkitys noin kerran kuussa aina puolivuotiaaksi saakka. Matolääkitys on hyvä antaa
aina ennen rokotuksia.

Rutiinikäyttöön suositeltavia valmisteita koirille ovat mm. Axilur, Drontal comp, Flubenol ja Lopatol,
jotka tehoavat useimpiin pyörömatoihin sekä osaan heisimadoista. Pyörömatojen häätöön
tarkoitettu valmiste on Canex. Heisimatoihin tehoava lääke on Droncit, jota leveän heisimadon eli
lapamadon häätämiseen tarvitaan kahdeksankertainen annos normaaliannokseen verrattuna.

Jos edellisestä matokuurista on kulunut yli puoli vuotta, uusintakuuri on paikallaan noin 2 viikon
kuluttua.

Takaisin verkkoklinikan pääsivulle
Takaisin etusivulle

Artikkelin kirjoittaja: Anna Valtonen, ELL
Artikkelin kirjoitusvuosi: 2008

© 2010 Apex Malmin Eläinklinikka. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Malmin Eläinklinikka Apex ja kirjoitusvuosi mainitaan.