Addisonin tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta
Sydän koostuu oikeasta ja vasemmasta puoliskosta. Kummassakin sydänpuoliskossa on eteinen ja
kammio, joiden välissä sijaitsevat eteis-kammioläpät. Sydämen kumpikin puolisko supistuu samaan
aikaan, eteiset hiukan ennen kammioita. Kammioista veri virtaa suuriin verisuoniin. Kammioiden ja
näiden suurten verisuonien välissä sijaitsevat kammio-valtimoläpät.
Koirien sydÄnsairaudet
Noin 10 % koirista esiintyy sydänsairauksia elämänsä aikana. Sydänsairaus ei ole sama asia kuin
sydämen vajaatoiminta. Sydämen toimintakyvyn heikentyessä oireet pysyvät aluksi poissa eri
kompensaatiomenetelmien johdosta. Näiden seurauksena mm. sydämen lyöntitiheys nousee,
verisuonet supistuvat ja sydän suurenee. Sydämen vajaatoiminta kehittyy yleensä pidemmän ajan
kuluessa, kun sairautta kompensoivat mekanismit eivät enää riitä, eikä sydän enää jaksa pumpata
riittävästi verta kudosten normaalia toimintaa varten. Vajaatoiminta voidaan jakaa eri asteisiin
monella eri tavalla, tässä on yksi esimerkki:
- Ei oireita
- Oireita voimakkaassa rasituksessa
- Oireita lievässä rasituksessa
- Oireita levossa
Sydämen vajaatoiminnan oireita voivat olla mm: yskä, hengenahdistus, tiheä hengitys, yöllinen
levottomuus, alentunut rasituksensietokyky, laihtuminen, ruokahaluttomuus, nesteen kertyminen
vatsaonteloon, pyörtyminen.
Endokardioosi eli krooninen läppävika
Koirien sydänsairauksista yleisin (75%) on krooninen läppävika eli endokardioosi.
Tyypillinen potilas on keski-ikäinen tai vanha, pienikokoinen rotu (cavalier, mäyräkoira). Muutokset
sijaitsevat tyypillisimmin sydämen eteisen ja kammion välisissä läpissä ja aiheuttavat sen ettei
läppä sulkeudu kunnolla ja verta pääsee virtaamaan väärään suuntaan kammiosta takaisin
eteiseen. Tämän johdosta sydämen eteisen kuormitus lisääntyy ja eteinen laajenee. Tilanteen
edetessä laajenee myös kammio. Sydämen kuuntelussa kuullaan usein sivuääni, lisäksi
röntgentutkimuksessa voidaan sairauden edetessä todeta sydämen laajentuminen ja nesteen
kertyminen keuhkoihin. Nykyään paras kuva läppien rakenteesta ja toiminnasta, sekä sydämen
eteisten ja kammioiden koosta saadaan ultraäänitutkimuksen avulla.
Endokardioosin hoito
Oireeton tai lievä läppävika ei välttämättä tarvitse hoitoa tai joskus hoidoksi riittää ravinnon
suolarajoitus ja liikunnanrajoitus. Oireita aiheuttava läppävika vaatii usein lääkehoitoa. Lääkehoito
on tapauskohtaista ja usein käytetään eri lääkkeiden yhdistelmiä. Keskivaikeaa vajaatoimintaa
(oireita lievässä rasituksessa) voidaan hoitaa esimerkiksi verisuonia laajentavalla lääkityksellä, joka
vähentää sydämen kuormitusta. Nesteen kertymistä keuhkoihin voidaan vähentää
nesteenpoistolääkkeen avulla. Vaikean sydänvian hoidossa voidaan lisäksi käyttää sydänlihaksen
supistumista lisääviä lääkkeitä.
Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)
Koirien sydänsairauksista noin 5% muodostaa dilatoiva kardiomyopatia. Tauti pysyy usein pitkään
piilevänä, ja oireita aiheuttaessaan se on jo pitkälle edennyt. Tyypillisiä rotuja ovat suurikokoiset
rodut mm.tanskandoggi, irlanninsusikoira, dobermann, bokseri, mutta tautia esiintyy myös
spanielilla. Geneettiset tekijät, karnitiinin puute tai sen huono hyväksikäyttö saattavat altistaa
sairaudelle. Oireet puhkeavat usein suhteellisen nuorille koirille (2-5v) ja useammin uroksille.
Sairaus saattaa aiheuttaa äkkikuolemia. Kyseessä on sydänlihaksen sairaus, jonka seurauksena
sydämen supistumiskyky heikkenee. Sekä sydämen eteinen että kammio laajenevat. Sairaudessa
esiintyy myös usein rytmihäiriöitä. Dilatoivan kardiomyopatian hoito aloitetaan jo oireettomilla
eläimillä. Hoitona käytetään usein monien eri lääkkeiden yhdistelmiä, kuten verisuonia laajentavia
lääkkeitä, nesteenpoistolääkkeitä, sydämen supistuvuutta lisääviä lääkkeitä sekä sydämen rytmiin
vaikuttavia lääkkeitä. Liikunnan määrää ja suolan määrää ravinnossa rajoitetaan. Lisäksi suositellaan
ravintoon karnitiini- ja tauriinilisää.
Noin 5 % sydänsairauksista on synnynnäisiä. Näitä ovat mm. eteisten ja kammioiden väliseinämän
puutokset, isojen valtimoiden ahtaumat, läppien epämuodostumat sekä valtimokäytävän jääminen
avoimeksi. Synnynnäisen sydänsairauden tunnistaminen on tärkeää ennusteen asettamisen ja
mahdollisen periytyvyyden vuoksi. Avoin valtimokäytävä (PDA) on myös mahdollista korjata
kirurgisesti. Valtaosa synnynnäisistä sydänvioista on oireettomia. Useimmiten sydänvika todetaan
rokotusten yhteydessä suoritettavassa sydämen kuuntelussa.
Kissojen sydÄnsairaudet
Hypertro nen kardiomyopatia (HCM)
Hypertro nen kardiomyopatia on yleisin kissojen sydänsairauksista. Kyseessä on sydänlihaksen
sairaus, jonka syytä ei tunneta. Sairaus saattaa olla myös sekundaarinen, esimerkiksi kilpirauhasen
liikatoiminnan seurauksena. Tautia tavataan kaikenikäisillä kissoilla (6kk-13v). Uroskissat sairastuvat
naaraita useammin. Suuri osa kissoista on oireettomia. Sydämen kuuntelussa voidaan joskus todeta
sivuääni tai muutoksia sydämen rytmissä, mutta kuuntelussa ei välttämättä todeta poikkeavia
löydöksiä. Vasemman puoliskon seinämän lihaskerroksen paksuuntuminen aiheuttaa vasemman
kammion tilavuuden pienenemisen.
Oireina voivat olla mm. keuhkokudokseen kertyvästä nesteestä johtuva hengitysvaikeus tai
tihentynyt hengitys, syömättömyys tai depressio. Kissalla sydänsairauteen liittyvä yskä on
harvinainen. Sairauteen liittyy veritulppariski, ja joskus ainoana oireena voivat olla kylmät ja
halvaantuneet takajalat. Tällöin oireet alkavat usein äkillisesti ja tuottavat voimakasta kipua.
Röntgentutkimuksessa on mahdollista havaita laajentunut sydän sekä nesteen kertyminen
keuhkoihin. Röntgentutkimuksen avulla ei pystytä erottamaan hypertro sta kardiomyopatiaa
muista sydänsairauksista, tähän tarvitaan ultraäänitutkimusta.
Tauti periytyy dominanttina ominaisuutena, joten kaikki sairautta kantavat kissat sairastuvat. Kaikki
sairastuneet kissat eivät kuitenkaan välttämättä kehitä oireita. Sairastuneet kissat voivat saada
terveitä jälkeläisiä. Periytyvää muotoa on tavattu mm. Maine Coonilla, ragdollilla ja persialaisella.
Periytyvän muodon aiheuttamat muutokset ilmaantuvat yleensä nuorelle, alle 3 vuotiaalle kissalle.
Sairauden periytymistä pyritään nykyään ehkäisemään tekemällä jalostukseen käytettäville
tyyppiroduille ultraäänitutkimus sekä geenitesti. Geenitestin etuna on se, että kantajat voidaan
löytää jo ennen varsinaista sairastumista. Geenitestillä ei kuitenkaan pystytä tutkimaan kuin yhtä
geeniä ja periytyminen saattaa tapahtua useamman geenin välityksellä. Ultraäänitestaus
suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kerran vuoden iässä ja uusittavan vuosittain 3 vuoden ikään
saakka.
Hypertro sen kardiomyopatian hoitoon voidaan käyttää sairauden vakavuuden mukaan monien
eri lääkkeiden yhdistelmiä mm: nesteenpoistolääkitystä, sydämen rytmiin vaikuttavaa lääkitystä,
sydänlihasta rentouttavaa lääkitystä, verisuonia laajentavaa lääkitystä sekä verenohennuslääkettä.
Dilatoiva kardiomyopatia
Kissoilla dilatoivan kardiomyopatian taustalla on yleensä tauriinin puute. Nykyään tauriinia on
lisätty valmisruokiin ja taudista on tullut harvinainen. Joillain roduilla saattaa olla lisääntynyt riski
sairastua dilatoivaan kardiomyopatiaan.
Lisäksi kissoilla esiintyy restriktiivistä sydänsairautta, jossa esiintyy piirteitä sekä dilatoivasta että
hypertro sesta kardiomyopatiasta sekä luokittelematonta sydänsairautta.
 Takaisin verkkoklinikan pääsivulle
Takaisin etusivulle
Artikkelin kirjoittaja: Mia Turpeinen, ELL
Artikkelin kirjoitusvuosi: 2008
© 2008 Apex Malmin Eläinklinikka. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Malmin Eläinklinikka Apex ja kirjoitusvuosi mainitaan.
|
