Virallinen silmätarkastus

Mikä on virallinen silmätarkastus?

Virallisessa silmätarkastuksessa tunnistusmerkityn eläimen silmät tutkitaan silmänpohjan, lasiaisen,
linssin, värikalvon, etukammion, sarveiskalvon, sidekalvon ja luomen rakenteiden poikkeavuuksien
varalta.

Virallisen silmätarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä perinnöllisten silmäsairauksien
esiintymistä. Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman,
PEVISAn, mukaan tietyillä roduilla siitokseen käytettävillä koirilla tulee olla voimassaoleva,
hyväksyttävä silmätarkastuslausunto. Rotujärjestöt voivat suositella siitoskoirien tutkituttamista
perinnöllisten silmäsairauksien varalta. Osa koirista tutkitaan kasvattajien tahdosta. Kaikkien koirien
viralliset silmätarkastustulokset kirjataan Suomen Kennelliiton rekisteriin ja ne ovat julkisia.

Kuka tutkimuksen tekee?

Suomessa silmätarkastuseläinlääkäriksi valmistuminen edellyttää pieneläinsairauksien
erikoiseläinlääkäritutkintoa tai vastaavaa ulkomaista tutkintoa sekä yhteispohjoismaisen laajan
koirien ja kissojen perinnöllisiin silmäsairauksiin perehdyttävän koulutusohjelman hyväksyttyä
suorittamista. Suomen Kennelliitto nimeää perinnöllisiin silmäsairauksiin erikoistuneen
eläinlääkärin silmätarkastuseläinlääkäriksi. Vain silmätarkastuseläinlääkäri voi antaa virallisia
silmätarkastuslausuntoja.

ECVO -kaavake

ECVO, European College of Veterinary Ophthalmology, on eurooppalainen organisaatio, jonka
jäsenet ovat silmäsairauksiin perehtyneitä eurooppalaisen erikoistumistutkinnon suorittaneita
eläinlääkäreitä (ECVO Diplomaatteja). ECVO laati vuonna 1998 kattavan silmätarkastuskaavakkeen
ohjeistuksineen, joka on tällä hetkellä käytössä 12 Euroopan maassa.

ECVO -kaavaketta saavat käyttää vain ECVOn tunnustamat jäsenet. Suomen
silmätarkastuseläinlääkärit ovat ECVOn tunnustamia jäseniä.

Kaavakkeen käyttö on tarkkaan ohjeistettu, siten kaikissa maissa joissa ECVO -kaavake on käytössä,
kaavaketta käyttävä silmätarkastuseläinlääkäri on velvollinen noudattamaan ECVOn sääntöjä.
Sääntöihin kuuluu silmätutkimuksen tekeminen vaaditulla tavalla rodusta ja iästä riippumatta,
löydösten kirjaaminen ohjeistuksen mukaan sekä silmätarkastuseläinlääkärin omien tietojen
päivittäminen säännöllisin väliajoin.

Maailmassa tunnetaan yli 100 perinnölliseksi todettua tai siksi epäiltyä silmäsairautta. Ihmiset ja
koirat matkustavat entistä enemmän. Ulkomaalaisten siitoseläinten käyttö on yleistä. Yhteisen
kaavakkeen käyttö helpottaa tulosten tarkastelua.

ECVO -kaavakkeen täyttö

Eläin;
Tähän osioon täytetään eläimen tiedot.
Tutkimushetkellä eläin tulee olla tunnistusmerkitty saadakseen virallisen silmätarkastuslausunnon.
Aiemman silmätarkastuksen tarkastuslomakkeen ja silmätarkastajan numero, mikäli saatavilla,
tulee kirjata kaavakkeen yläosaan varattuun tilaan, mikäli tutkimustulos on ollut AVOIN,
EPÄILYTTÄVÄ tai TODETTU.

Omistaja / haltija;
Tähän osioon täytetään omistajan tai haltijan tiedot. Omistaja tai haltija allekirjoituksellaan
vakuuttaa annetut esitiedot oikeiksi, hyväksyy ECVOn ohjeistuksen mukaan saatavan
tutkimustuloksen sekä tietojen julkistamisen.

Tutkimus;
ECVO -kaavakkeen käyttöön liittyy olennaisesti silmätarkastajan ohjeistus tutkimuksen kulusta
(Procedure notes; guidelines and denitions to be used for the ECVO-certicate in the hereditary
eye disease scheme of the ECVO).

Vähimmäisvaatimuksena on käyttää kaikilla roduilla silmäterää laajentavaa lääkitystä, silmänpohja
tulee tutkia epäsuoran oftalmoskoopin (valolähde + linssi) avulla ja muut silmän osat tulee
tarkastella biomikroskoopin (>10 x suurennos) avulla. Lisätutkimukset merkitään erikseen.
Gonioskopia eli kammiokulman tähystys (ei kuulu rutiinisti viralliseen silmätarkastukseen) tulee
suorittaa ennen silmäterää laajentavaa lääkitystä. Kaikki muutokset, myös rodulle mahdollisesti
merkityksettömät sivulöydökset, kirjataan ylös. Muutos tulee kuvailla sanallisesti sekä piirtää siihen
varattuun tilaan, jolloin muutoksen laajuus ja sijainti saavat tarkemmat määritelmät.

”Silmäsairaus no. ;“
Tähän merkitään silmäsairauden numero jos halutaan erikseen ottaa kantaa
muutoksen vakavuuteen (lievä, kohtalainen, vakava). Mikäli muutos on epätyypillinen tutkittavan
eläimen rodussa tai sen periytyvyys on epäselvä, kirjataan muutos kohtaan ”Huom.: osoittaa ...
sairauden nimi / tutkimuksen alla, ei ole vielä osoitettu perinnölliseksi tässä rodussa”. Tällöin tutkija
kirjaa N.B. lyhenteen tulos-osiossa kyseisen sairauden kohdalle TERVE tai TODETTU -laatikkoon kirjaajan
huomion kiinnittämiseksi.

Tulos perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien osalta;
Tässä osiossa kaikkiin kaavakkeeseen merkittyihin diagnoosi-kohtiin otetaan kantaa rastittamalla
laatikot; TERVE- AVOIN (synnynnäiset) / EPÄILYTTÄVÄ (myöhemmin ilmenevät) –TODETTU.
Vasemmalla puolella on synnynnäisten ja oikealla puolella myöhemmin ilmenevien perinnölliseksi
oletettujen silmäsairauksien lista.

Diagnoosi ”TERVE” merkitään, kun yksilö ei osoita rodulle tyypillisen perinnölliseksi oletetun
silmäsairauden oireita (vrt TODETTU).

Diagnoosi ”AVOIN” merkitään, kun eläimellä on todettu mahdolliseen perinnölliseksi oletettuun
silmäsairauteen viittaavia oireita, mutta muutokset ovat epätyypillisiä.

Diagnoosi ”EPÄILYTTÄVÄ” merkitään, kun eläimellä on todettu vähäisiä rodulle tyypillisen
perinnölliseksi epäillyn silmäsairauden oireita. Oireiden kehittyminen vahvistaa diagnoosin.

Uusintatarkastuksen ajankohdasta annetaan suositus.

Mikäli tulos on N.B. / AVOIN / EPÄILYTTÄVÄ / TODETTU Kennelliitto kirjaa löydöksen. Perinnöllisten
silmäsairauksien vastustuslistassa (J1 lista) on kirjattu ylös ne perinnölliseksi epäillyt / todetut
silmäsairaudet maan rotupopulaatiossa, joita vastustetaan.

Edellä mainitun lisäksi vakavat, pahimmillaan kipua ja sokeutta aiheuttavat silmäsairaudet, kuten
pektinaattiligamenttidysplasia (vakavat muodot), retinan dysplasia (geograanen ja totaali),
papillan hypoplasia tai mikropapilla, katarakta, linssiluksaatio ja retinan degeneraatio (PRA) ovat
aina perinnölliseksi epäiltyjä vakavia silmäsairauksia kaikilla roduilla. Lisäksi Suomen Kennelliiton
silmäsairaustyöryhmä on päättänyt, että distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion,
makroblepharon ja trichiasis tallennetaan perinnöllisinä silmäsairauksina kaikilla roduilla.

ECVO, Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä sekä Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry
päivittävät vuosittain perinnöllisten silmäsairauksien J1-listaa. Tutkimustulos on pentujen
rekisteröinnin yhteydessä voimassa Suomessa rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisesti.
Lopuksi silmätarkastuseläinlääkäri allekirjoittaa kaavakkeen. Tutkimuksen tehneen eläinlääkärin
numero löytyy kaavakkeen oikeasta yläkulmasta.

Kaavakkeessa on neljä sivua. Päällimmäinen osa, joka on väriltään valkoinen, lähetetään Suomen
Kennelliittoon. Toinen sivu, joka on keltainen, lähetetään rotujärjestölle (Suomen Kennelliiton
kautta). Kolmas sivu, joka on punainen, jää silmätarkastuseläinlääkärille ja alimmainen sivu, joka on
valkoinen, jää koiran omistajalle tai haltijalle.

Kaavakkeen runsaasta sisällöstä johtuvan tilanpuutteen takia on mahdotonta saada sivun tiedot
suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi yhtaikaa. Suomessa on käytössä siten kaksi kaavaketta:
suomenkielinen (suomi-englanti) ja ruotsinkielinen (ruotsi-englanti).

Silmäsanasto liittyen tulos-osioon:

1. Persistoiva pupillaari membraani (PPM). Sikiökautinen jäänne pupilla-aukkoa peittävästä
   rakenteesta. Rakenteelliset jäänteet voivat olla eriasteisia rihmoja iriksen pinnalla tai rihmoja
   iriksestä linssiin tai korneaan (sarveiskalvoon). Muutokset voivat olla jopa levymäisiä (lamina).
   
   
2. Persist. hyperpl. tunika vaskulosa lentis / primaari vitreus (PHTVL/PHPV). Sikiökautinen
   liikakasvuinen verisuoniverkoston tai ”alkulasiaisen” jäänne linssin takana / lasiaistilassa. Asteikko
   1-6, (aste 2-6 vakavia näkökykyyn vaikuttavia muutoksia).
   
   
3. Katarakta (synnynäinen). Harmaakaihi, joka diagnosoidaan ennen 8 viikon ikää.
   
   
4. Retinan dysplasia (RD). Rakenteellinen kehityshäiriö verkkokalvossa. Multifokaali / fokaali RD on
   paikallinen poimumainen / rosettimainen muutos verkkokalvolla. Muutos voi olla yksittäinen tai
   niitä voi olla useita. Geograafinen RD on laaja, paikallinen verkkokalvon poimuja ja ohentumia
   sisältävä muutos. Totaali RDssa koko verkkokalvo on irtautunut.
   
   
5. Papillan hypoplasia / mikropapilla. Näköhermonpää on puutteellisesti kehittynyt.
   
   
6. Collie Eye Anomaly (CEA). Silmänpohjan rakenteellinen kehityshäiriö mm. Collie sukuisilla
   roduilla. CRD / CH on verkkokalvon alla olevan suonikalvon paikallinen kehityshäiriö. Coloboma on
   silmänpohjan / näköhermonpään vakava kehityshäiriö, halkio.
   
   
7. Epän. l. pectinatum. Silmän kammiokulmassa sijaitsevan pektinaattiligamentin arviointi vaatii
   kammiokulman tähystämisen eli gonioskopoinnin ennen silmäterän laajentamista. Yhden silmän
   tutkimus on riittävä. Mikäli yli 25 % kammiokulmasta on muuttunut tulee muutokset merkitä
   kohtiin brae latae, laminae ja tai occlusio löydösten mukaan. Diagnoosi on AVOIN, mikäli 25-50 %
   ligamentista on muuttunut. Diagnoosi on TODETTU, mikäli yli 50 % kammiokulmasta on muuttunut.
   Tämän lisäksi silmäsairauden vakavuuteen voidaan ottaa kantaa tutkimus-osiosssa. laminae ja
   occlusio- muutokset ovat aina vähintään kohtalaisia.
   
   
8. Entropion / Trichiasis. Luomen sisäänkiertymä / luomien tai ihon (kuten nenäpoimun) karvojen
   aiheuttama silmän sarveiskalvon ja sidekalvon ärsytystila. Mikäli eläin sairas; tutkija yliviivaa
   puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne ympyröidään yhteen.
   
   
9. Ektropion / Makroblepharon. Luomen uloskiertymä / liian suuri luomirako. Mikäli eläin sairas;
   tutkija yliviivaa puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne
   ympyröidään yhteen.
   
   
10. Distichiasis / Ektooppinen cilia. Ylimääräinen ripsi luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla
    sidekalvolla.
    
    
11. Korneadystrofia. Sarveiskalvon pinnallinen, keskisyvä tai syvä aineenvaihduntahäiriö.
    
    
12. Katarakta (ei synnynnäinen). Harmaakaihi, linssin ei-fysiologinen tiivistymä. Voidaan jaotella
    sijainnin mukaan. Harmaakaihimuutos, riippumatta onko muutos molemminpuolinen vai vain
    toisessa silmässä, oletetaan perinnölliseksi. Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin
    kehittyminen johtuu todistettavasti traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta,
    väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta (isot rodut yli 7 v, pienet rodut yli 10 v) tai mikäli muutokset
    ovat linssin ytimessä (usein lasikuitumaisia tai pistemäisiä hentoja samentumia) tai nk.
    Y-suturasaumojen alueella olevia lieviä tiivistymiä.
    
    
13. Linssiluksaatio (primaari). Linssin sijoiltaanmeno (voi olla osittainen tai totaali).
    
    
14. Retinan degeneraatio (PRA). Verkkokalvon rappeuma.

Takaisin verkkoklinikan pääsivulle
Takaisin etusivulle

Artikkelin kirjoittaja: Sari Jalomäki, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, silmätarkastuseläinlääkäri
Artikkelin kirjoitusvuosi: 2008

© 2008 Apex Malmin Eläinklinikka. Lyhyt lainaus artikkelista sallitaan, kun artikkelin kirjoittaja, Malmin Eläinklinikka Apex ja kirjoitusvuosi mainitaan.